RSS-linkki
Kokousasiat:https://askola.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30
Kokoukset:
https://askola.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30
Osaaminen ja elämänlaatu -lautakunta
Pöytäkirja 24.05.2023/Pykälä 47
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |
Liite 3 | Valtuustoaloite liikunnan ja hyvinvoinnin lisääminen Askolan kunnassa | |
Liite 4 | Äänestysluettelo § 47 |
Vastine valtuustoaloitteeseen kotimaisen ruoantuotannon tunnettavuuden parantaminen
Osaaminen ja elämänlaatu -lautakunta 24.05.2023 § 47
141/00.01.01/2022
Valmistelu/lisätiedot palvelualuejohtaja Pirkko Hynninen, puh. 040506 9547 tai etunimi.sukunimi@askola.fi
Valtuutettu Kirsi Kekäle-Hela ym. allekirjoittajat, Askolan Perussuomalaisten valtuustoryhmä ovat tehneet valtuustoaloitteen kotimaisen ruoantuotannon tunnettavuuden parantamisesta.
Vatuustoaloite on esityslistan liitteenä.
Vastineena valtuustoaloitteeseen osaaminen ja elämänlaatu -palvelualue toteaa seuraavaa:
Perusopetuksen vastine valtuustoaloite 20.3.2023 koskien koulujen ruokakasvatusta ja kouluruokailua.
Ruokakasvatus alakouluissa
Alakouluissa ruokaan ja ruuan alkuperään liittyviä asioita käsitellään ympäristöopissa. Opetussuunnitelma ohjaa vahvasti jo alkuopetuksessa tutustumaan lähiluontoon sekä pohtimaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta. Oppilasta ohjataan pohtimaan yhdessä muiden kanssa, mikä vaikutus omilla teoilla on ympäristöön (esim. energian säästäminen, veden kulutuksen vähentäminen). Oppilas perehtyy elämän perusedellytyksiin ravinnon, veden, ilman, lämmön ja huolenpidon osalta ja näin hän tutustuu jo alkuluokilla ravinnon tuotantoon ja juomaveden alkuperään.
3.-6.-luokilla tutkitaan eliöiden ja niiden elinympäristöjen sekä ihmisen toiminnan vuorovaikutussuhteita. Tutustutaan ravintoketjuihin, eläinten ja kasvien lisääntymiseen, ravinnon tuotantoon ja ruoan reitteihin sekä metsien hyötykäyttöön. Aineessa pohditaan oman toiminnan vaikutuksia itselle, toisiin ihmisiin, eläinten hyvinvointiin, luontoon ja yhteiskuntaan. Harjoitellaan ympäristövastuullista toimintaa omassa lähiympäristössä sekä toisista huolehtimista. Aineen keskeisenä tavoitteena on ohjata ymmärtämään ihmisten tekemien valintojen vaikutuksia elämälle ja ympäristölle nyt sekä tulevaisuudessa. Peruskoulussa opetus perustuu opetussuunnitelmaan.
Ruokakasvatus ja kotitalousopetus yläkoulussa
Kotitalouden opetuksen tehtävänä on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Opetuksella tuetaan oppilaiden kasvua kodin arjen perusedellytysten ylläpitämisestä huolehtiviksi kuluttajiksi. Kotitalousopetuksessa kehitytään kanssaihmisistä huolta pitäviksi lähimmäisiksi ja kasvetaan perheen, kodin ja yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi.
Kotitalouden tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokille 7-9.
S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri
Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat ruoanvalmistus- ja leivontataitojen kehittymistä. Aterioiden suunnittelu, toteutus ja erilaiset ruokailutilanteet tähtäävät ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen ravitsemussuositusten, ruokaturvallisuuden, ruokaketjun, elintarviketuntemuksen, taloudellisuuden, eettisyyden ja ruokaan liittyvän luotettavan tiedon näkökulmasta. Opetussisältöihin kuuluvat ruoka -ja tapakulttuuri osana identiteettiä sekä kodin juhlia.
Askolan paikallisessa opetussuunnitelmassa tämä toteutetaan huomioiden paikallinen maaseutuperinne ja hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuruokaa. Samoin tavoitteena on kotimaisten raaka-aineiden suosiminen ja ruokahävikin pienentäminen.
Kotitalousopetuksemme on hyvin käytännönläheistä ja perustuu erilaisiin raaka-aineisiin (kasvikset, marjat, hedelmät, vilja, kala, kananmuna, liha, maito, rasvat ym.) sekä näistä raaka-aineista valmistettaviin ruokalajeihin (kastikkeet, keitot, murekkeet, munakkaat, puurot, uuni- ja laatikkoruoat, jälkiruoat sekä leivonnaiset).
Opetuksemme perustuu tutkittuun tietoon, tasapuoliseen ja neutraaliin esitystapaan, eikä opettajan omiin mielipiteisiin tai ideologioihin. Olemme osallistuneet paikallisen MTK:n Askolan osaston tarjoamaan Kokkaa kotimaista -kampanjaan ja arvostamme kaikki suomalaista ruokakulttuuria ja sen vahvuuksia, kuten puhtaita, hyvälaatuisia raaka-aineita, lähiruokaa ja kouluruokailua.
Painotamme hyviä tapoja, ruoan kunnioittamista ja ruokasivistystä. Ruokasivistys näkyy ruokaan liittyvissä arvoissa, asenteissa, tiedoissa ja taidoissa sekä ruoan arvostamisessa ja ruokahävikin minimoimisessa.
Muina kotitalouden tavoitteisiin liittyvinä keskeisinä sisältöalueina vuosiluokille 7-9 ovat:
S2 asuminen ja yhdessä eläminen sekä S3 kuluttaja- ja talousosaaminen kodissa.
Askolan paikallisessa opetussuunnitelmassa rohkaistaan oppilasta käyttämään paikallisia palveluja sekä käyttämään ympäröivän maaseudun tarjoamia palveluja ja -tuotteita. Askolassa suositellaan kannattamaan paikallista yrittäjyyttä.
Askolassa tavoittelemme hiilijalanjäljen pienentämistä ja opetellaan esimerkiksi veden säästämistä käytännön työskentelyssä.
Kouluruokailu
Kouluruokailu on osa koulupäivää. Kouluruokailu suunnitellaan ja toteutetaan Syödään ja opitaan yhdessä - kouluruokailusuosituksen mukaisesti. Oppaan on julkaissut terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Oppaassa annetaan kouluaterioiden tarjoamisesta ja niiden ravitsemuslaadusta ruokalista-, ruoka- ja ravintoainekohtaiset suositukset, viimeksi mainitut ovat valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamia suosituksia. Ruokailu järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti, tervettä kasvua ja kehitystä edistäen huomioiden oppilaiden yksittäiset ruoka-aineisiin liittyvät rajoitukset (esim. allergiat). Kouluruokailussa korostuu ruuan terveellisyys ja lautasmalli.
Kouluruokailuun liittyvät hankinnat tehdään suosien kotimaisia raaka-aineita. Esimerkiksi käytettävät maitotuotteet, lihatuotteet, marjat ja peruna ovat aina 100 % kotimaisia. Muissakin tuoteryhmissä kotimaisuusaste on korkea eli n 90 %. Esimerkkinä mainittakoon riisi, josta on siirrytty mahdollisuuksien mukaan ohrapohjaisiin tuotteisiin.
Kouluruokailuun liittyvät hankinnat tehdään Hanselin kilpailutuksen perusteella, kuten kaikki koulujen julkiset hankinnat.
Lopuksi
Koska koulujen keskuskeittiön (Askolan koulussa) päivittäinen annosmäärä on edelleen varsin kohtuullinen, haluamme todeta, että meillä on erittäin hyvä ja laadukas kouluruoka. Tiedossa on, että tänä päivänä koulussa tarjolla oleva monipuolinen, ravitsemuksen huomioiva ja terveellinen lämmin ateria, on monille lapsille ja nuorille päivän ainoa lämmin ateria.
Vastineen laatijat eivät tunnista aloitteessa olevia mainintoja vastakkainasettelusta tai kotieläintuotannon lopettamisesta ideologioihin perustuen. Esimerkiksi tällaista ideologista kasvatusta ja opetusta perusopetuksessa ei ole.
Vastineen ovat laatineet ruokapalvelupäällikkö Kaija Jäppinen,emäntä Raija Laakso, kotitalouden lehtori Anna-Maija Vähämartti, perusopetuksen rehtorit Eeva Hanhivaara, Anu Hovilehto ja Kaija Impola-Peltomaa.
Esittelijä palvelualuejohtaja, osaaminen ja elämänlaatu Pirkko Hynninen
Päätösehdotus Osaaminen ja elämänlaatu -lautakunta antaa edellä esitetyn vastineen kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle valtuutettu Kirsi Kekäle-Helan ym. allekirjoittamaan, Askolan Perussuomalaisten valtuustoryhmän tekemään valtuustoaloitteeseen ruoantuotannon tunnettavuuden parantaminen.
Päätös Keskustelun kuluessa Matti Jäppilä esitti Mari Koskelan kannattamana, että vastineen viimeinen kappale vaihdetaan alla olevaan tekstiin Lautakunta pitää tärkeänä, että opetuksessa otetaan tasapuolisesti huomioon kaikkien ruokavalioiden edustajat. Ruokavalioita yhdistää kotimainen ruoantuotanto ja opetuksessa otetaan huomioon, että lapsille annetaan oikeaa tietoa suomalaisesta ruoantuotannosta. Ideologisia näkökantoja ei pidä tuoda opetukseen vastakkainasettelun kautta niin kuin lukiossa tehtiin. Esimerkiksi Animalian vierailu syksyllä 2022 ei tue edellä olevaa linjausta ja on yksipuolinen näkemys ruoantuotannon kokonaisuudesta.
Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja esitti selostuksen keskustelun kuluessa tehdystä ehdotuksesta, mikä hyväksyttiin ja totesi, että keskustelun kuluessa oli tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu esitys, joten on suoritettava äänestys.
Puheenjohtaja esitti äänestyksen toimitettavaksi, mikä hyväksyttiin ja teki seuraavan hyväksytyn äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat esittelijän esityksen hyväksymistä, äänestävät JAA, ja ne, jotka kannattavat Matti Jäppilän esityksen hyväksymistä, äänestävät EI.
Suoritetussa sähköisessä äänestyksessä, äänestysluettelo on pöytäkirjan liitteenä, annettiin 5 JAA-ääntä ja 2 EI-ääntä.
Puheenjohtaja julisti osaaminen ja elämänlaatu -lautakunnan päätökseksi tulleen esittelijän esityksen.
Kokouksessa pidettiin tauko 20:24-20:30.
Täytäntöönpano Kunnanhallitus
Edellinen asia | Seuraava asia | Muutoksenhakuohje Kokousasia PDF-muodossa |